Mä alan kirjottamaan tänne fanfictionia, joka kertoo Park Ma Ri(Mari Peltonen) nimisestä Suomesta Koreaan, Souliin, muuttaneesta 18-vuotiaasta tytöstä ja hänen elämästään BTSän avustajana. Käytän joitakin korean kielisiä sanoja(tosin romanisoituina), joten jos joku sana jää vaivaamaan kommentoi se, selitän sen sitten tarkemmin. Ja muutenkin, jos tulee kysyttävää niin kommentoi. Yritän saada kirjotettua yhden luvun per viikko, saatte siis odotusaikaa~ HUOM Kuten jo nimestä fanfiction kuulee, tää ei perustu millään tavalla tositapahtumiin!!Toivottavasti tykkäätte!! Alotetaankos? ;) Eka luku alkaa nyt...
Herätyskelloni pärähtää soimaan. Kello on
6.30 aamulla. Nousen toisen kyynärpääni varaan ja painan hälytyksen pois.
Availen silmiäni hiljalleen ja makaan sängyssä vielä ainakin vartin
kellonsoiton jälkeen. Tänään ei ole kiire mihinkään, ensimmäinen menokin on
vasta kello 11. Pakotan itseni ylös sängystä ja raahaudun vedenkeittimen luo.
Kaivan astiakaapista kulahtaneen muumimukin ja laitan teepussin jo valmiiksi
siihen. Istahdan pöytään odottamaan, että vesi kiehuu ja katselen samalla
aamuisen Soongpagun liikennettä. On vieläkin outoa herätä Soulista, vaikka
olenkin asunut täällä jo pari vuotta opiskellen kieltä ja kulttuuria
kansainvälisessä koulussa. Minulla oli vain yksi tavoite, kun muutin Suomesta
Koreaan riitaannuttuani perheeni kanssa. Minä haluan k-pop tähdeksi. Niin,
minä, suomalainen, Mari-niminen ja ihan tavallinen tyttö. Kuka tuollaisen nyt
uskoisi toteutuvan? Ei kukaan ja vähiten vanhempani. Mutta viime viikolla
astuin askeleen lähemmäs unelmaani. Pienen askeleen, mutta askeleen kuitenkin. Pääsin
nimittäin töihin Big Hit Entertainmentille. Koulutukseni on kosmetologi ja
työskentelen avustajana, joten saan avustaa tähtiä ennen heidän esityksiään. Ja
tänään, ensimmäisenä maanantaina töihin pääsyni jälkeen, saan vihdoinkin
matkustaa metrolla Soongpagusta Gangnamguun tapaamaan ryhmän, jonka kanssa
työskentelen. Sitä ei ole vielä paljastettu minulle. Jännitys täyttää kehoni,
kun ajattelen asiaa. Vedenkeitin napsahtaa päältä keskeyttäen unelmointini ja
nousen tekemään teeni. Juon sen kaikessa rauhassa ja menen sitten valitsemaan
päivän vaatteita. Vedän kaapista vaalean t-paidan sekä punaisen, hieman polvien
ylle ulottuvan hameen. On jo toukokuu, joten päivät ovat aika lämpimiä. Asu
korostaa hyvin vaaleita hiuksiani ja vihreitä silmiäni. Sovimme puhelimessa
yhtiön sihteerin kanssa, ettei minulla ole vakituista työasua, kun hän soitti
ja ilmoitti, että pääsen töihin. Minun ei siis tarvitse huolehtia, että olisin
pukeutunut asiattomasti. Meikkaan kevyesti ja harjaan luonnostaan suorat
hiukseni. Sitten vilkaisen kelloa ja totean, että minun täytyy lähteä enne kuin
myöhästyn. Heitän punaisen laukun olalleni ja kiiruhdan ovesta ulos hissiin.
Metromatkani meni hyvin, eikä itään
ihmeellistä tapahtunut. Tietenkään sen lisäksi, että ehdin ajoissa asemalle.
Löydän myös Big Hit Entertainmentin ilman ongelmia ja astun sisään, kun kello
on 10.55. Kävelen ensitöikseni sihteerin työpisteen luo.
”Hei, nimeni on Park Ma Ri. Olen täällä
tänään ensimmäistä päivää töissä, minne minun pitäisi mennä?” kysyn koreaksi.
Vaihdoin nimeni Koreaan muuttaessa Park Ma Riksi. Entinen nimeni on Mari Amanda
Peltonen, mutta ajattelin, että Park Ma Ri olisi paljon käytännöllisempi
täällä.
”Park Ma Ri? Hetki vain”, sihteeri vastaa.
Hän on kaunis, noin 30-vuotias nainen, jolla on ystävällinen ja rauhallinen
ääni. Odotan, kun hän puhuu jonkun kanssa puhelimessa ja pyytää minua sitten
odottamaan aulassa, että minut haettaisiin. Minun ei tarvitse odotella kauaa,
sillä jo muutaman minuutin kuluttua minua tulee hakemaan vähä yli parikymppinen
nainen, joka esittelee itsensä Jung Hyeon Jiniksi. Hän kerto olevansa tiimimme
sunbae ja alkaa johdattaa minua ylempään kerrokseen. Saavumme jonkin
harjoitussalin eteen.
”Käykö, että käydään ensin moikkaamassa
poikia? Voidaan sen jälkeen käydä katselemassa paikkoja”, Hyeon Jin kysäisee.
Hän puhuu epävirallisesti minulle, mutta eihän se ihme ole. Hän on minua
vanhempi ja sunbaeni.
”Kyllä, se käy minulle, sunbaenim”,
vastaan mahdollisimman kohteliaasti. En uskalla jättää muodollisuuksia pois,
vaikka Hyeon Jin vaikuttaakin oikein mukavalta. Hän hymyilee ja avaa oven ja
kuulen sisältä puheensorinaa.
”Hei, toin uuden avustajan tapaamaan
teitä!” Hyeon Jin hihkaisee ovelta.
”Saadaanko me uusi noona?” joku vastaa
sisältä iloisen kuuloisena.
”Ette ihan, hän on vasta 18-vuotias”,
Hyeon Jin vastaa nauraen ja siirtyy sisään. Minä kävelen hänen perässään
pieneen tanssisaliin, jonka yhtä seinää koristavat graffitit ja toista peittää
peili. Sitten kiinnitän huomioni huoneessa olijoihin. Siellä on kaksi miestä,
molemmat lähes keski-ikäisiä, ja noin kolmekymppinen nainen. Sekä, en voi uskoa
sitä todeksi, Suga, Jimin, Jin, J-Hope, Rap Monster… Yllätykseni keskeyttää
huudahdus.
”Hän on myös söpö! Daebak!!” Käännyn äänen
suuntaan ja tunnistan huutaja. Hän on V, Taehyun, joka on ollut biakseni siitä
asti, kun BTS perustettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti