Edessäni avautuu taistelutanner. En ole
vielä kertaakaan nähnyt työhuonetta tämän näköisenä. Tehyun ja Jimin seisovat
huoneen keskellä kasvotusten ja kiihtyneen näkösinä. RapMon ja Jin seisovat
reunemmalla huolestuneen näköisinä. He näyttävät olevan valmiina reagoimaan
pienimpäänkin liikkeeseen. Siirrän toisen jalkani sisään ovesta ja kaikki
kääntyvät tuijottamaan minua. Pysähdyn kuin seinään.
”Tuota… Odotitteko mua?” kysyn ja yritän
loihtia kasvoilleni iloisen virneen. Olen joutunut luomaan näitä maskeja aika
paljon viime päivinä, mutta nyt se tuntuu tavallista vaikeammalta. Hetken on aivan
hiljaista ja kaikki vain tuijottavat minua. Sitten Jimin lähtee kävelemään
minua kohti ja Jin liikahtaa vaivautuneesti hieman eteenpäin. Jimin kävelee
ohitseni ja tarttuu minua kädestä ovella. Käännän katseeni häntä kohti ja hymy
vaihtuu hämmästyneeksi ilmeeksi. Jimin lähtee vetämään minua oikeasta kädestä
ja tunnen otteen vasemmassa ranteessani, joka pysäyttää minut. Käännän katseeni
ja huomaan Taehyunin pysäyttäneen minut. Hän tuijottaa murhaavasti Jiminiä.
”Nyt vois olla parempi jos päästäisit irti
tosta kädestä”, kuulen Jiminin sanovan takaani. Taehyun huokaisee syvään ja
vilkaisee sivulleen.
”Etköhän sä oo jo tarpeeks sekoittanu
asioita”, hän sanoo ja kohottaa hieman kulmiaan. Tilanne alkaa olla pikkuhiljaa
ahdistava.
”Päästäkää irti”, sanon hiljaa ja käännän
katseeni maahan. Tunnen molempien katseet itsessäni, mutta puristavat otteet
eivät irrota käsistäni. Minua alkaa ahdistaa entistä enemmän ja päässäni alkaa
heittää. Alan huojua hieman. Kuulen vaimeaa puhetta ja hiljaisia huutoja. Ote
oikeasta kädestäni irtoaa, mutten ole enää varma, kumpi päästi irti. Näen
heikosti Jinin kasvot edessäni. Toinenkin käsi irtoaa. Joku, luultavasti Jin,
tarttuu kädestäni ja saattaa minut istumaan työhuoneen sohvalle. Painan pääni
polvien väliin ja huone alkaa pikkuhiljaa hiljenemään. Joku tuo minulle
vesilasin. Nostan pääni. Pyörryttävä olo on jo alkanut helpottaa ja näen Jinin istuvan
vieressäni. Huoneessa ei ole ketään muuta, vaikka siellä oli ihan hetki sitten
ollut ainakin viisi henkilöä lisäkseni.
”Minne kaikki katosivat?” kysyn Jiniltä.
”Nam Joon(RapMon) vei Jiminin ja Taehyunin
muualle rauhoittumaan ja Hyeon Jin lähti ilmoittamaan pomolle, että pidät
tänään vapaapäivän”, hän vastaa. Rypistän hieman otsaani, sillä en ollut
kuitenkaan ajatellut missään välissä pitäväni vapaapäivää. Kiitän Jiniä avusta
ja ehdotan, että menisimme valmistautumaan kuvauksiin. Jin kuitenkin käskee
minun jäädä odottamaan Hyeon Jinia, jotta saisin tietää, mitä pomo sanoo
vapaapäivästä. Sitten hän lähtee ja jään yksin huoneeseen. En ehdi olla kovin
kauaa yksin, sillä Hyeon Jin palaa hyvin pian huoneeseen kiihtyneenä.
”gwaenchanha? Tiedätkö kuinka paljon
säikähdin? Pojat vain ilmestyivät tänne ja alkoivat valittaa, etteivät halua
samaa maskeeraajaa ja sitten ne alkoivat tappelemaan siitä, kumpi saisi jäädä
sun maskeerattavaksi. Luulin, että ne alkaa oikeesti lyömään toisiaan ja sitten
sä vain ilmestyit!” hän selittää kiihtyneenä.
”Oon kunnossa. Mitä pomo sanoi
vapaapäivästä?” kysyn muitta mutkitta. Minua ei juuri nyt kiinnosta, miksi
Taehyun ja Jimin käyttäytyivät niin, vaan saanko palkkaani tänään vai en.
”Hän sanoi, että voit pitää vapaapäivän,
jos haluat, ja saat puolet palkasta korvaukseksi välikohtauksesta”, Hyeon Jin
vastaa. Nyökkään ja päätän jäädä töihin. Oloni on jo paljon parempi ja uskon
pärjääväni loppupäivän ihan hyvin. Nousen sohvalta ylös ja suoristan hieman
hamettani.
”Onko tän päivän kansiot missä?” kysyn ja
alan etsiä kansiota, josta pitäisi löytyä päivän kuvauksen meikkausohjeet.
Hyeon Jin löytää sen ja ojentaa minulle. Lähdemme kävelemään kohti
maskeeraustilaa, kuvaushuoneen viereen, ja jutustelemme sitä sun tätä
meikkauksesta. Tuntuu siltä, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, kunnes Jimin
tulee meitä vastaan käytävällä, ja ilmoittaa haluavansa puhua kanssamme.
gwaenchanha? = Oletko kunnossa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti