Mahtava keikka eilen. N. 3h jonotettiiin varpaat jäässä ja tais siinä vähän sataakin mut keikka oli sen arvonen. Ihanaa et jätkät tuli ja veti semmosen keikan ettei enempää ois voinu odottaa. Kaikki fanit ihan mukana..
Vaikka välillä jotkut kiljuivatki jätkien puheen päälle jonka takii joillakin meni iha ohi mitä ne sano.. Ja kuulemma ku olivat lähössä joku oli liimautunu auton ikkunaan..
Ite olin niin lyhyt että takarivistä näin paremmin ku joukon keskellä. Paras paikka tällaselle lyhyelle ois ollu parvi mut seki oli niin täynnä ettei jaksanu änkee.. Joo fiilis oli positiivinen koko keikan vaikka välillä kaiken maailman kädet ja päät oli niin edessä etten nähnyt mitään..
Ihana Katrokin lainas tälle sokeelle välillä lasejaan ja voi että sitä tunnetta ku näin jätkien naamat selvästi ekan kerran.. aahh! Ja P.O oli nii komee et oisin voinu pyörtyy jos se ois vaa kattonu silmiin ja vilkuttanu..
"Onnittelut myös niille tytöille jotka pääsitte lavalle jätkien kaa."
Kun U-Kwon heitti meidän nurkkaa päin vettä olin iha et IIIKK!! Joku sanokin hyvin osuvasti et "se oli kuin pyhää vettä". <<Todellakin..!>>
Kuvat mitä otin olivat hyvin huonolaatusii eikä niissä näkyny kovinkaan hyvin kasvoja, samoin videot on yhtä pikselimössöö eikä kasvoja näy ja kamera heilu koko ajan..
Toivottavasti Block B tulis pian uudestaan.. Ikävä on jo nyt vaikka eilen nähtiin!!! ♡♡♡♡♡♡♡ :) ^^
(Fani kamatki meni niin nopee ettei meidän porukalle riittänyt mitää, ei edes yhtä paitaa..)
~KatMus
Block B on ollu jo ekasta kuuntelukerrasta asti jonkinnäköinen valon lähde ja pyhä bändi mulle. Siitäkin syystä oli mahtavaa nähdä pojat livenä. Keikka oli mun mielestä ihan mahtava ja itkin sen jälkeisenä päivänä kaikille mahdollisille että haluun sinne takas. Banneti pääsi kunniapaikalle mun seinälle.
Sekä fanit että pojat täydensi hyvin toisiaan ja keikalla oli ihan hirmu hyvä fiilis sen takia. Mulle se että näki omat isot vaikuttajat oli ihan hirveän iso juttu. Be the lightin soidessa (joka oli neljänneksi vika kappale) suurin osa faneista nosti puhelimen näytön tai jonkun muun valon ylös poikia kohti. Aloin itkemään, kun kaikki apu ja toivo jota oon pojilta musiikinkin kautta saanu purkautu kiitollisuutena ja turvallisuuden tunteena. Sitten itkin onnesta koko loppu keikan. Mutisin jossain vaiheessa hiljaa itsekseni että "thank you oppas, you gave me a light"(en tosiaan ole missään parhaassa kunnossa.)
Jos Block B tulis uudestaan niin voin kyllä taata että oon sillon niitä katsomassa! Ainut mikä oli aika huonosti organisoitu, oli jonojen muodostaminen, vaikutti aika vaikeelta sekin. Mut oli se kyllä sen 3 tunnin jonotuksen arvosta. Rakastin jokaista hetkee ja haluun sinne takas.
Kamsahamnida ja saranghe. Be the light in the future too, oppas.
~MinDe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti